Jenni - oman alan asiantuntijuutta kohti
Oman alan asiantuntijuus muodostuu omasta alan substanssiosaamisesta sekä kehittämis- ja tutkimusosaamisesta jota saa korkeakoulutuksen kautta. Itse näen, että meillä on terveydenhuollon nimikkeissä ja koulutusrakenteissa kehitettävää, jotta tuetaan näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa ja kaikilla terveydenhuollon aloilla elinikäistä oppimista. Tämä on myös yksi terveydenhuollon vetovoimatekijä, jota voitaisiin parantaa. Tällähetkellä kliininen hoitotyön asiantuntija nimikkeistö ohjaa hyvin vahvasti sairaanhoitajan työnkuvaan. Minusta voitaisiin enemmän puhua kliinisestä terveydenhuollon asiantuntijasta. STM:n uudessa mallissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162120) puhutaan vahvasti sairaanhoitajan urapolustaja sen kehittämisestä mutta myös muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammateista. Kaipaisinkin STM:ltä vielä selvennystä miten nämä linkittyy kliinisen hoitotyön asiantuntijuusmalliin(?)
Tiina - Kuka voi olla hoitotieteilijä?
Toisen etäluentopäivän aiheena oli kliinisen hoitotyön ja hoitotieteen asiantuntijuus. Lisäksi Piia Liljamo oli kertomassa terveyskylästä. Terveyskylä on eTerveyspalveluita tuottava verkkopalvelu, joka on erityisesti suunnattu kuluttajille. Tänä päivänä, kun tietoa on valtavasti saatavilla ja tiedon paikkaansapitävyyttä on ajoittain hankala arvioida, niin mielestäni tällainen asiantuntijoiden rakentama palvelu on todella hyvä. Siellä oleva tieto on näyttöön perustuvaa ja asiantuntijoiden laatimaa. Ja esimerkiksi siellä olevat itsehoito-ohjeet ovat relevantteja ja asiakas/potilas voi luottaa tiedon paikkaansa pitävyyteen. Piia kertoi myös, että sivustojen sisällöt tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, joten tieto on myös ajantasaista. Lisäksi Terveyskylästä löytyy myös ammattilaisille oma versio, mihin kirjaudutaan vrk-kortilla. Tulikin mieleen, että pitäisi kokeilla kirjautua ja käydä tutustumassa palveluun. Terveyskylän palveluita ovat myös erilaiset digihoitopolut, jotka täydentävät perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä. Erilaiset terveydenhuollon digipalvelut ja -sovellukset tulevat olemaan yhä isommassa roolissa tulevaisuudessa.
Kliinisen hoitotieteen asiantuntija Tarja Pölkki ja kliinsen hoitotyön asiantuntija Merja Sjöman kävivät kertomassa omasta työstään ja roolistaan hoitotieteen/-työn asiantuntijoina. Luennot olivat mielenkiintoisia ja niissä kerrottiin konkreettisesti työnkuvasta. Luennot painottuivat sairaanhoitajan urapolkuun ja jäinkin pohtimaan näitä muita terveysalan pohjakoulutuksia (optometria, fysioterapia ym.) ja miten niiden työt nähdään hoitotyönä vai nähdäänkö? Vaatii ehkä uudenlaista ajattelua niin itseltä kuin muiltakin terveysalan ammattilaisilta nähdä hoitotiede laajemmin, ei pelkästään sairaanhoitajiin rajoittuvana tieteenalana.
Kliinisen hoitotieteen asiantuntija Tarja Pölkki ja kliinsen hoitotyön asiantuntija Merja Sjöman kävivät kertomassa omasta työstään ja roolistaan hoitotieteen/-työn asiantuntijoina. Luennot olivat mielenkiintoisia ja niissä kerrottiin konkreettisesti työnkuvasta. Luennot painottuivat sairaanhoitajan urapolkuun ja jäinkin pohtimaan näitä muita terveysalan pohjakoulutuksia (optometria, fysioterapia ym.) ja miten niiden työt nähdään hoitotyönä vai nähdäänkö? Vaatii ehkä uudenlaista ajattelua niin itseltä kuin muiltakin terveysalan ammattilaisilta nähdä hoitotiede laajemmin, ei pelkästään sairaanhoitajiin rajoittuvana tieteenalana.
Eevi - Virtuaalisairaala ja asiantuntijuus
Webinaarin ensimmäisenä aiheenamme oli Virtuaalisairaala, Terveyskylä
ja Omapolku. Virtuaalisairaala on nimensä mukaan netistä löytyvä terveydenhuollon
sivusto. Virtuaalisairaalan tarkoitus tarjota ilmaista, laadukasta tietoa sekä
terveydenhuollon ammattilaisille, sekä kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.
Terveyskylä taas on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä
erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Alustalla tarjotaan tietoa ja tukea
kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Palvelun sisällä toimii
32 virtuaalitaloa eri elämäntilanteisiin ja oireisiin. Sivustojen tieto on
vahvasti ajassa elävää. Sitä päivitetään jatkuvasti. Hyvä esimerkki
Terveyskylän koronabotti, joka esimerkiksi auttaa tällä hetkellä ihmisiä
arvioimaan omaa koronavirustartunnan todennäköisyyttä. Omapolku-palvelukanava
mahdollistaa taas sähköisen asioinnin. Sieltä löytyy sekä kaikille avointa
materiaalia, että erikoisterveydenhuollon hoitosuhdetta edellyttäviä digihoitopolkuja.
Pyrkimyksenä on tarjota vuorovaikutteinen alusta, jossa varstavuoroinen
kommunikointi asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välillä mahdollistetaan.
Toisena aiheenamme oli asiantuntijuus.
Omasta työstään meille oli kertomassa kliinisen hoitotieteen asiantuntija
sekä kliinisen hoitotyön asiantuntijan. Kliinisen hoitotieteen asiantuntijan
tehtävä on edistää näyttöön perustuvaa toimintaa tukemalla hoitotyöhön liittyvää
tutkimus- ja kehittämistoimintaa sairaalassa, laatia hoitotyön suosituksia, arviointimenetelmien
kehittäminen, interventio- ja vaikuttavuustutkimusten toteuttaminen, NP-käytäntöjen
toimeenpanon arviointi, kehittämis- ja tutkimushankkeiden johtaminen sekä asiantuntijuuden
tukemisen kehittäminen. Kliinisiä hoitotyön asiantuntijan (KHA) työhön taas
kuulu taas kehittäminen ja laadun varmistus, osaamisen optimaalinen hyödyttäminen
sekä yksiköisen välisen yhteistyön edistäminen. Kliinisen hoitotyön
asiantuntijoita on työskennellyt ympäri maailmaa jo yli 60 vuoden ajan, mutta kentällä on havaittavissa nimikkeiden kirjavuutta
sekä valtakunnallisesti, että globaalisti.