Näyttöön perustuvan toiminnan prosessi ja vaikuttavuuden arviointi, 23.3.20

Ensimmäisessä blogitekstissä keskitymme näyttöön perustuvaan toimintaan, hoitosuosituksiin ja näyttövinkkeihin. Suomessa hoitotyö on näyttöön perustuvaa toimintaa ja siihen velvoittavat myös terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö sekä eettiset ohjeet. Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on mahdollistaa tasalaatuinen ja turvallinen hoitotyö hoitopaikasta tai hoitohenkilöstä riippumatta. Hoitotyön tutkimussäätiön video kertoo hyvin, mistä näyttöön perustuvassa hoidossa (NPT) oikein on kyse.  

HOTUS: Mitä on näyttöön perustuva terveydenhuolto?  

Näyttöön perustuva toiminta, näyttövinkki ja hoitosuositus 

Näytöllä tarkoitetaan luotettavaa ja ajantasaista tutkimustietoa ja näyttöön perustuva toiminta puolestaan on tämän tutkimustiedon harkittua käyttöä potilaan/asiakkaan terveyden edistämistä, hoitoa ja kuntoutusta koskevassa päätöksenteossa. Esimerkiksi, kun mietitään kroonisen alaselkäkipupotilaan hoitoa, tulisi hoidon perustua ajantasaiseen tutkimustietoon, jonka mukaan hoidossa tulisi käyttää biopsykososiaalista kuntoutusta. Tutkimusnäyttöä hyödynnetään sekä näyttövinkeissä että hoitosuosituksissa ja ne linkittyvät vahvasti toisiinsa. Näyttövinkillä tarkoitetaan hyvälaatuiseen, järjestelmälliseen katsaukseen tai hoitosuositukseen perustuvaa tiivistelmää, jota voi hyödyntää niin kansalaiset kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Hoitosuositus on näyttövinkkiä laajempi, asiantuntijoiden toimesta tiivistämään tieota valitusta aiheesta. Molempien tarkoituksena on levittää näyttöön perustuvaa ajankohtaista tietoa, jolloin hoitohenkilöstö ja organisaatio voivat parantaa hoitotyön laatua. Hoitosuositusten käyttöönotto organisaatiossa mahdollistaa inhimillisen, oikein ajoitetun, oikean ja vaikuttavan hoidon paremman toteutumisen sekä perusteettomasti vaihtelevien käytäntöjen yhtenäistämisen eri organisaatioissa. 

Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet

Nykyinen Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 8 §)6 edellyttää, että terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. NPT toiminta omalta osaltaan vastaa tähän haasteeseen. On kuitenkin selvää, että osaaminen ei kehity ilman koulutusta. Tulevaisuudessa NPT:n tulisikin olla tärkeä osa terveydenhoitoalan ammattilasten kolutusta. Koulutuksen tavoitteena tulisi olla, että hoitotyön ammattialiset ymmärtäisivät NPT:n merkityksen ja sen käyttöönottoa edistävät tekijät. Heidän tulee myös tunnistaa perustelut NPT:n käyttöönotolle, pyrkiä kehittämään NPT:ssa tarvittavia taitoja ja soveltaa näyttöä päivittäiseen hoitotyöhän. Myös päättäjien, johtajien, terveydenhuollon ammattilaisten, opettajien ja tutkijoiden tulisi tunnistaa roolinsa ja vastuunsa, jotta potilaiden hoidossa hyödynnetään näyttöä johdonmukaisesti. Konkreettisia koulutuksen osa-alueita olisi esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten kriittisten arviointitaitojen lisääminen, suositusten kehittäminen sekä raportoinnin ydintaitojen opettaminen.

Hoitosuositukset ja näyttövinkit osaksi perustyötä 

Hoitosuosituksien avulla terveysalan ammattilainen pystyyvät perustelemaan terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden merkityksellisyyttä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. Hoitosuositukset ja näyttövinkit tuovat myös terveysalan ammattilaisille ajantasaista tietoa uusista hoidoista ja menetelmistä terveydenhuollossa. Säännöllinen hoitosuositusten ja näyttövinkkien lukeminen varmistaa, että hoitajalla on ajanmukaiset tiedot käytössä. Näyttövinkit ja hoitosuositukset voivat myös osoittaa tiedon/taidon aukkoja, joita kohti hoitaja pystyy menemään hankkimalla esimerkiksi täydennyskoulutuksella.  

Hoitosuositusten implementointi 

Näyttöön perustuvan tiedon tuottaminen ei itsessään riitä, vaan ensiarvoisen tärkeää on tiedon implementointi eli käyttöönotto hoitotyöhön. Näyttöön perustuvan toiminnan, mitä myös hoitosuositukset ja näyttövinkit edustavat, käyttöönottoa ennen on tarpeen laatia kattava käyttöönottosuunnitelma, jossa huomioidaan organisaation kulttuuriin, resursseihin, tiedon välitykseen ja yhteistyöhön liittyvät periaatteet. Erityisen tärkeää on laatia suunnitelma siitä, miten seurata, arvioida ja ylläpitää muutoksia, joita tehdään terveydenhuollon käytäntöihin. Saatavilla on myös hoitosuosituksen implementoitavuuden arviointiin kehitettyjä työkaluja, kuten GLIA, joka tarkastelee suositusten käyttökelpoisuutta. Terveydenhuollon ammattilaisilla, opettajilla, tutkijoilla, johtajilla ja päätöksentekijöillä on kullakin omat erityiset roolinsa ja vastuunsa NPT:n täytäntöönpanon eri vaiheissa.  

Hoitosuosituksen käyttöönotto edellyttää aina konkreettisia toimintaohjeita ja vastuunjakoa. Käyttöönotto on nykyisen käytännön muuttamista, joten se edellyttää esimieheltä muutosjohtamisosaamista. Käyttöönoton onnistumiseen vaikuttaa työyhteisön, esimiehen ja kollegoiden, asenne sekä organisaatioviestintä. Työntekijöiden tulee tietää etukäteen hoitosuosituksen käyttöönotosta sekä ymmärtää sen merkitys oman työn ja potilaiden kannalta. Uuden hoitokäytänteen käyttöönoton onnistuminen edellyttää myös, että työntekijöillä on osaamista toimia uuden käytänteen mukaan eikä sen käyttö saa olla liian aikaa vievää tai monimutkaista. Paikallisesti näytön hyödyntäminen ja käyttöönoton toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä ja eri sidosryhmien osallistumista sekä jatkuvaa alueellisten tiedontarpeiden analysointia. Alla olevassa SWOT -analyysissä on kuvattu hoitosuosituksen implementointiin liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. 

Hoitosuosituksen käyttöönoton hyödyt 

Hoitosuosituksien käyttöönotosta hyötyvät niin asiakkaat, ammattilaiset, toimintaympäristö kuin johtajatkin. Asiakkaiden näkökulmasta hoitosuosituksien ja näyttövinkkien käyttöönotolla pyritään tuottamaan potilaalle tarkoituksenmukaista, vaikuttavaa ja merkityksellistä hoitoa. Hoito on tuolloin määritelty siten, että oikeita asioita tehdään oikein, tehokkaasti ja vaikuttavasti parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattilaisille hoitosuositukset ja näyttövinkit lisäävät työtyytyväisyyttä ja voimaatumista, koska toimintatavat ovat näin yhdenmukaisia ja näkyviä. Ne tuovat myös paremmat taidot huomioida potilaiden mieltymykset käytännön hoitotyössä sekä antavat tukea ammatilliselle kasvulle.  

Toimintaympäristöissä eli terveydenhuoltojärjestelmissä hoitosuosituksilla ja näyttövinkeillä saadaan aikaan merkittäviä parannuksia potilasturvallisuudessa ja terveydenhuollon käytäntöjen vaikuttavuudessa, hoidon ajantasaisuudessa, tehokkuudessa ja tasapuolisuudessa sekä potilaslähtöisen hoidon tarjoamisessa, voidaan parantaa terveydenhuollon laatua ja vastata paremmin potilaiden tarpeisiin. Johtajille ne tuovat vahvempaa perustaa terveydenhuollon investointipäätöksille sekä parantavat valmiuksien kehittymistä yhteistyön avulla. Asiantuntijoille hoitosuositukset taas ovat esimerkiksi päätöksenteon apu.  

Lähteet:

Jylhä V, Oikarainen A, Perälä M-L & Holopainen A (2017) Facilitating evidence-based practice in nursing and midwifery in the WHO European Region. Wordl Health Organization. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/348020/WH06_EBP_report_complete.pdf?ua=1

Jylhä V, Oikarainen A, Perälä M-L & Holopainen A (2019) Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen hoito- ja kätilötyössä Maailman terveysjärjestön Euroopan alueella. Raportti 2/2019 Hoitotyön tutkimussäätiö. Www-documentti https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/10/nayttoon-perustuvan-toiminnan-edistaminen.pdf Luettu 2020/3/13

Kashyap N, Dixon J, Michel G, Brandt C, Shiffman R N (2005- 2011) GLIA GuideLine Implementability Appraisal v. 2.0. Yale Center for Medical Informatics, New Haven, CT © 2005- 2011 Yale University. Www-documentti. https://moodle.oulu.fi/pluginfile.php/288840/mod_resource/content/1/GLIA%202.0%20mittari%20suositusten%20arviointiin.pdf Luettu 2020/3/15